Useilta eri aloilta tutut ihmiset ovat halunneet olla mukana tukemassa Vapaaehtoistoiminnan vuotta. Osalla heistä on jo entuudestaan paljon kokemusta vapaaehtoistoiminnasta, toiset taas ovat tutustuneet siihen lähemmin vasta teemavuoden myötä. Alta voit lukea muutamien Vapaaehtoistoiminnan vuoden lähettiläiden ajatuksia vapaaehtoistyöstä.    

Kuka: Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja
Miksi lähdit lähettilääksi: Lähettilään tehtävä on kunniatehtävä. Olen toiminut partiossa, Planissa ja Punaisessa Ristissä, ja työ on ollut paitsi merkityksellistä, myös hauskaa.
Kohokohta tai muisto vapaaehtoistoiminnasta: Ehkä mieleen jäävin keikka oli tsunamiraivaustyö Sri Lankassa viitisen vuotta sitten. Olin kansainvälisen Punaisen Ristin palveluksessa. Kirjoitin matkan jälkeen kirjan nimeltä Merkitystalous, johon kirjasin ajatuksiani muun muassa vapaaehtoistoiminnasta ja sen merkityksestä hyvälle elämälle.
Olet Demokratiapalkinnon raadissa. Miten tahtoisit palkinnon tuovan esiin vapaaehtoistoimintaa? Yhteiskunta hoitaa oman osuutensa ja me vapaaehtoiset hoidamme omamme. Ihmisen dna:ssa on sosiaalisuuden ja välittämisen tarve. Ei siitä välttämättä mitään mitalia tarvitse, mutta palkinnon avulla voimme kertoa erilaisista vaihtoehdoista kiinnostavina tarinoina.
Mikä on tärkeintä vapaaehtoistoiminnassa, miten kannustaisit ihmisiä mukaan? Jokainen ansaitsee mahdollisuuden auttaa.

(kuva: Mikko Stig)

Kuka: Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja
Miksi lähdit lähettilääksi: Osallistuminen on kunnia-asia. Myös Demokratiapalkinnon jakamisen perusteet olivat mielestäni tärkeitä tässä ajassa.
Kohokohta tai muisto vapaaehtoistoiminnasta: Merkittävimpiä hetkiä ovat olleet kohtaamiset kentällä. Eri-ikäiset ovat tulleet kertomaan, että ovat löytäneet oman kanavansa toimia vapaaehtoisina. Vapaaehtoisverkostossa toimiminen on arjen juhlaa ja antaa joka päivälle ihmisen kohtaamisen verran voimaa tehdä yhdessä enemmän.
Olet Demokratiapalkinnon raadissa. Miten tahtoisit palkinnon tuovan esiin vapaaehtoistoimintaa? Haluaisin nähdä kilpailussa koko Suomen vapaaehtoistyön ja -toiminnan kirjon: isoja ja pieniä tekoja, joilla on ollut merkitystä tekijöiden lisäksi myös toisille. Toivoisin näkeväni sellaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joissa kynnys lähteä mukaan on ollut matala, toiminta on tavoittanut valtakunnallisesti ihmisiä tai pitänyt yllä hitusen parempaa yhteiskuntaa.
Mikä on tärkeintä vapaaehtoistoiminnassa, miten kannustaisit ihmisiä mukaan? Tärkeää on kutsua yksilöt mukaan, pitää kynnys matalalla, määritellä tehtävät tarkasti ja kehittää vapaaehtoiskäytänteitä. Myös arviointi ja tuki, uusien vapaaehtoisten perehdyttäminen sekä ennen kaikkea kiitos ja palaute ovat tärkeitä.

(kuva: Otava/Jouni Harala)

Kuka: Juha Itkonen, kirjailija
Miksi lähdit lähettilääksi: Vapaaehtoistyö on kaikin puolin hienoa ja kannatettavaa toimintaa, konkreettista auttamista ja yhteiskunnallista osallistumista. Ihmiset antavat korvauksetta aikaansa.
Vapaaehtoistoiminta kiehtoo ajatuksena, sillä se vaalii ihmisten välistä yhteyttä. Voimme tehdä itse ympäristöstä paremman. Ennakkokäsitykseni vapaaehtoistoiminnasta oli todellista suppeampi: tiesin vain muutamia osallistumisen tapoja. Kampanjan myötä laajuus on selvinnyt - esimerkiksi urheiluseuratyön kautta vapaaehtoistoiminta on monesti harrastuspohjaista.
Olet Demokratiapalkinnon raadissa. Miten tahtoisit palkinnon tuovan esiin vapaaehtoistoimintaa? Olen varma, että tarinat ovat hienoja. On kiinnostavaa saada lukea niitä ja kuulla, mikä ihmisiä on ajanut tekemään vapaaehtoistyötä, ja mitä he siitä saavat. Toivoisin, että vapaaehtoistoiminta tulisi esille helposti lähestyttävänä ja normaalina juttuna, jota kuka tahansa voi kokeilla. Haluaisin, että kokeilemisen kynnys madaltuisi.
Kirjoitit Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinoita varten tervehdyksen vapaaehtoisille. Kuinka teksti syntyi? Teksti kiteytyi hienoon ajatukseen osallistumisesta: kaikki tekevät yhdessä huomaavaisilla teoilla maailmaa hitusen paremmaksi ja haluavat tehdä jotakin, joka puolestaan tekee heille hyvää.
Millaista vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa: Tulen varmasti tekemään vapaaehtoistyötä poikani harrastuksien eli musiikin ja urheilun parissa. Olen myös usein miettinyt, miten voisin hyödyntää kirjailijan työtäni ja kirjallisuuden tuntemustani. Olenkin suunnitellut, että voisin pitää luku- tai kirjallisuuspiiriä nuoriso- tai vanhainkodissa.

(kuva: Mikko Aaltonen)

Kuka: Ilkka Villi, näyttelijä
Miksi lähdit lähettilääksi: Asia tuntui tärkeältä. Ensin tosin ajattelin, etten ole kovinkaan esimerkillinen lähettiläs, koska vapaaehtoistoiminta on viime vuosina jäänyt omalla kohdallani kovin vähiin. Päättelin lopulta olevan ihan paikallaan, että lähettiläänä edustan paremminkin tavallista suomalaista kuin jonkinlaista supervapaaehtoisaktiivia. Halusin myös aktivoida itseäni takaisin vapaaehtoistoimintaan. Nyt, kun olen perehtynyt vapaaehtoistoimintaan enemmän, olen huomannut, että se on Suomessa paljon monimuotoisempaa kuin olin osannut aavistaakaan. Jos tahtoa vain on, löytyy jokaiselle varmasti jotain mielekästä tekemistä.
Johdit keskustelua SuomiAreenan vapaaehtoistoimintaa käsittelevässä paneelissa. Millainen kokemus se oli? Keskustelu oli mielenkiintoinen, ja siihen osallistuneet puhujat sujuvasanaisia ja viisaita. Oma tehtäväni olikin siten melkoisen helppo.
Millaista vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa: Oma pienimuotoinen vapaaehtoistoimintani on ollut viime aikoina ehkä vähän turhan kasvotonta ja yleistä. Haluaisin jatkossa enemmän konkretiaa, jotta näkisin selkeämmin, mitä vapaaehtoistyöllä saa aikaan. Olen miettinyt, voisinko esimerkiksi olla apuna ja tukena vasta Suomeen saapuneelle maahanmuuttajalle uuteen kotimaahan totuttelussa.
Mikä on tärkeintä vapaaehtoistoiminnassa, miten kannustaisit ihmisiä mukaan? Minusta on tärkeää, ettei vapaaehtoistoimintaa nähdä vain jonkinlaisena velvollisuutena tai ilmaistyönä. Vapaaehtoistoimintaa voi ajatella myös oman etunsa kautta - voisiko tämä olla hauskaa, opinko siitä jotain, tutustunko uusiin ihmisiin, saanko elämääni uusia ulottuvuuksia. Kun ihmisellä on hyvä olla, hän usein myös levittää hyvää ympärilleen.